Pihat ja puutarhat
Puu-Käpylä kuuluu valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon. Aluetta tulee hoitaa kunnioituksella siten, että sen kulttuurihistorialliset, rakennustaiteelliset ja kaupunkikuvalliset arvot säilyvät.
Kasvillisuus, asukkaiden puutarhat sekä ainutlaatuisten korttelipiha-alueiden maisema-arkkitehtuuri ovat osa vaalittavaa ympäristöä. Tämä tarkoittaa istutuksissa perinnekasvien, esimerkiksi perennojen suosimista. Puutarhoihin rakennettavien elementtien on myös sovittava alueen tyyliin ja arvoihin.
YHTEISALUEET
Jokaisesta korttelista löytyy mm. pyykkinarut ja lasten leikkipaikat. Yhteispihojen hoidosta vastaa talonmies, leikkipaikoista myös lasten vanhemmat. Yhteispihoja on kunnostettu myös korttelikohtaisin talkoin.
Tontteja reunustavat pensasaidat kuuluvat osuuskunnan vastuulle, ja vuosileikkausten lisäksi ne leikataan alas kun on uusimisen aika. Osuuskunnan vastuulla olevat työt näet Asuminen-sivulta, alaosion kohdasta Asunto-osuuskunta Käpylän oma talonmies.
PYÖRÄILY JA AUTOILU KORTTELEISSA
Autoilijoiden tulee noudattaa erityistä varovaisuutta pihoille ajettaessa. Pyöräilijöiden tulee olla tarkkaavaisia korttelien yhteisalueilla sekä lasten leikkipaikkojen läheisyydessä.
PIHOJEN TALVIKUNNOSSAPITO
Talonmies vastaa yhteisalueiden lumenpoistosta ja liukkaudentorjunnasta. Omilla pihoilla tämä kuuluu asukkaiden vastuulle. Kulkutiet ulko-oville ja postilaatikoille on pidettävä puhtaana lumesta ja tarvittaessa hiekoitettava. Hiekka-astiat löytyvät joka korttelin huoltorakennuksen vierestä.
LINTUJEN RUOKKIMINEN
Lintujen ruokkiminen on sallittua lintulaudalta, jossa on kaulus estämässä ruoan tippumista. Maahan pudonnut linnunruoka kerää kortteleihimme lintujen lisäksi myös rottia. Leutoina talvina linnuille löytyy ruokaa luonnostakin, joten lintulautoja ei välttämättä tarvita. Jos alat ruokkia lintuja, jatka sitä kevääseen asti, sillä linnut tulevat riippuvaisiksi antamastasi ravinnosta. Jos korttelissasi on rottahavaintoja, on ruokinnasta syytä luopua. Rottia on havaittu joka korttelissa.
KISSOJEN JA KOIRIEN KIINNIPITO
Kaupungin järjestyssäännöt eivät vaadi kissojen kiinnipitoa, mutta eläinten omistajien tulee valvoa, etteivät kissat ja koirat liiku vapaana esimerkiksi lasten leikkipaikoilla, (Järjestyslaki 4. luku 14§). Oman pihan ulkopuolella kissaa ja koiraa tulee ulkoiluttaa valjaissa tai hihnassa.
PIHAVALOT
Yhteisalueilla sijaitsevista pihavaloista vastaa osuuskunta. Jäsenten puutarhojen pihavaloille tarvitaan hallituksen lupa sekä hyväksytty sähköurakoitsija. Yli 24 voltin valoista tulee myös toimittaa käyttöönottotarkastuspöytäkirja ja kaapelikartta.
PUUSTON JA KASVILLISUUDEN MERKITYS KORTTELIALUEILLA
Asunto-osuuskunnan piha-alueet, asukkaiden puutarhat ja yhteiset korttelipihat, vaikuttavat ympäristön laatuun monin tavoin. Maisemallisen arvonsa lisäksi puut ja muu kasvillisuus lisäävät viihtyvyyttä ja vähentävät lähiympäristön tiiviin rakentamisen mukanaan tuomia terveys- ja ympäristöhaittoja.
Viheralueet osana hulevesien hallintaa
Puusto ja muu kasvillisuus sekä läpäisevä maa-alusta ovat tärkeä osa osuuskunnan alueen luonnonmukaista hulevesien imeytystä. Kookkaat puut tarvitsevat ja imevät runsaasti vettä – puu voi hyvin ja maapohjakellarit pysyvät kuivempina.
Läpäisemättömät betonilaatat eivät sovellu jäsenten patioaluiden katteeksi niin kulttuurihistoriallisten arvojen kuin hulevesien imeytyksen kannalta. Sen sijaan suosimme läpäiseviä nurmi- ja sora-alustoja.
Monipuolista suojaa puustosta
Puut ja pensaat vaimentavat melua lehvästöllään ja muodostavat näköesteitä esimerkiksi kaduille. Puusto suojaa UV-säteilyltä sekä tarjoaa luonnonmukaista viilennystä varjostamalla ja haihduttamalla vettä. Talvella puuston muodostama tuulensuoja auttaa pudottamaan lämmityskustannuksia. Puut parantavat ilmanlaatua sitomalla sekä pölyä ja pienhiukkasia että kaasumaisia ilmansaasteita.
Lähde: Viherympäristöliitto.PUUSTON HOITO
Asunto-osuuskunta Käpylän korttelialueilla on runsaasti vanhaa puustoa, jota kunnioitamme ja vaalimme. Vanhat tammet, vaahterat ja koivut sekä Pellervontien ympäristön männyt on merkitty Helsingin kaupunkiympäristön puurekisteriin. Niitä ei saa kaataa ilman kaupungin lupaa.
Usein puulle riittää pelkkä huoltoleikkaus huonokuntoisten tai vaarallisten oksien poistamiseksi. Yhteisaluiden puiden mahdollinen leikkaus suoritetaan silloin, kun talonmiehellä on henkilönostin käytössään.
Yleisimpiä merkkejä puun vaurioista ovat lehvästön huonon kunnon lisäksi erilaiset sienet ja kääpäkasvustot sekä tikkalintujen kolonnakutuspuuhat.
Jos epäilet osuuskunnan alueella olevan puun alkaneen kärsiä lahosta tai jos puu aiheuttaa vaaraa rakennukselle tai kaipaa huoltoleikkausta, ole yhteydessä osuuskunnan puutarhatiimiin, hallitukseen tai isännöitsijään ja esitä toiveesi tai huolesi perusteluineen.
Osuuskunta pyrkii aina istuttamaan uuden puun kaadetun tilalle – paikasta voi antaa ehdotuksia.
Katso lisää alhaalta tai tästä: Puuntaimien poistaminen näivettämällä.
PUUTARHAT
Suurimpaan osaan osuuskunnan asunnoista kuuluu piha- tai puutarha-alue, jonka hoidosta jäsen vastaa.
Helsingin kaupungin kanssa tehdyn vuokrasopimuksen mukaan osuuskuntamme tontit kuuluvat rakennustaiteellisesti tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen korttelialueeseen, jolla ei saa suorittaa kasvillisuutta tai piha-alueiden alkuperäistä luonnetta turmelevia toimenpiteitä. Sen vuoksi on kaikkiin piha-alueita koskeviin kiinteisiin muutos- ja rakennushankkeisiin haettava lupa osuuskunnan hallitukselta. Ennen töiden aloittamista ja luvan hakemista on tehtävä myös naapurikuuleminen. Katso lisää tietoa Remontointi-sivulta.
Asunto-osuuskunta Käpylän pihat ja puutarhat muodostavat vaalittavan ympäristön satavuotiaille suojelluille taloille. Perinnekasvit, mm. perennat ja syreenit sopivat parhaiten pihoille – saatat myös löytää näitä alkuperäisinä istutuksina puutarhastasi.
Tämän sivun alaosassa, Helppo puutarha Puu-Käpylässä, annetaan vinkkejä mahdollisimman helppoon ja yksinkertaiseen puutarhanhoitoon, jolla ympäristön luonnetta ja luontoa voidaan säilyttää parhaalla mahdollisella tavalla.
PUUTARHATIIMI
Puutarhatiimi on vapaaehtoisten osuuskunnan asukkaiden muodostama työryhmä, joka järjestää talkoita. Yhdessä hallituksen kanssa puutarhatiimi huolehtii osuuskunnan ympäristön hoidosta, päättää esimerkiksi puiden kaadosta ja uusien puiden istuttamisesta.
Tiimiin otetaan mielellään uusia jäseniä – peukalon ei tarvitse olla erityisen vihreä ennestään. Puutarhatiimille voit lähettää sähköpostia, katso Yhteystiedot-sivu.
SUOSITAAN TAIMENVAIHTOA
Taimenvaihtoa on järjestetty tapahtumana kevätkesällä sekä paljon myös oma-aloitteisesti naapureiden kesken.
Osuuskunnan asukkaiden Facebook-ryhmässä voit ilmoittaa ylimääräisistä kasveista sekä kysellä itsellesi taimia.
TALKOOT
Yhteisistä alueista pidetään huolta ja kunnostetaan talonmiehen toimien lisäksi mm. talkoilla. Puutarhatiimi järjestää talkoot keväisin ja syksyisin, ja niihin voit ehdottaa työkohdetta.
Yleisten siistimistöiden ohella on esimerkiksi pensasaitoja hoidettu poistamalla niihin kasvaneita vaahteroita sekä istutettu perennoita ja kukkasipuleita Pohjolankadun varteen. Työrupeaman jälkeen on syöty herkullista keittoa ja kahviteltu.
PUUTARHAJÄTTEIDEN LAJITTELU
Osuuskunta tilaa keväisin ja syksyisin siirtolavat puutarhajätteille jokaiseen kortteliin. Lavojen ajankohdasta ilmoitetaan Ajankohtaista-sivulla, saunojen ilmoitustaululla sekä osuuskunnan asukkaiden Facebook-ryhmässä.
Kortteleiden pysyvät viherjätekehikot on tarkoitettu vain pehmeävartisille puutarhajätteille. Puiden rungot, oksat ja risut jätetään kehikon viereen. Multa ja omenat eivät kuulu kehikkoon: mullan voit käyttää puutarhassa, omenista saat lisätietoja sivun alaosasta.
Omalla piha-alueella suositellaan pidettäväksi lehtikompostia, jonne on hyvä myös silputa risuja ilmankierron vuoksi. Kompostista saat hyvää maanparannusainetta. Kun sekoitat kompostimultaasi ruukkukasvien vanhat mullat, saat parempaa multaa kuin kaupan pussista.
Paksuja risuja ja puunrunkoja voit polttaa omassa uunissasi vuoden kuivattelun jälkeen.
Katso alta lisää tietoa esimerkiksi muumio-omenoiden sekä -luumujen hävittämiseen.
Vinkkejä ylijäämäomenille ja muumio-omenoiden hävittämiseen
Jos omenasatosi on liian iso sinulle ja läheisillesi, kokeile seuraavia keinoja. Laita portillesi valmiiksi pussitettuja omenoita ohikulkijoiden poimittavaksi tai kutsu esim. omenasiepparit tyhjentämään pihasi (tämän voi tehdä myös yhdessä naapureiden kanssa).
Omenoita ei jätetä maahan, koska ne päätyvät rottien ruoaksi.
Monia osuuskuntamme omenapuita vaivaa muumiotauti. Taudin iskiessä on tärkeää hävittää muumioituneet omenat ja luumut mahdollisimman pian. YTV:n mukaan muumiotautisia omenoita voi laittaa jätekatoksen biojäteastiaan pieniä määriä kerrallaan pakattuna.
Muumiotaudin itiöiden tuhoutumiseen riittää 45 asteen lämpötila, jos sitä kestää yhtäjaksoisesti vähintään 5 vrk. Kompostointilaitoksen prosessissa lämpötila kohoaa niin korkeaksi, että biojäte hygienisoituu ja patogeenit tuhoutuvat. Omassa puutarhajätekompostissa ja osuuskunnan viherjätekompostissa näin ei tapahdu, mutta talousjätekompostorissa se voi onnistua.
Helppo puutarha Puu-Käpylässä
Melkein jokaisen Asunto-osuuskunta Käpylän asunnon käyttöön on osoitettu oma piha-alue. Kaupunki omistaa maan ja osuuskunta on vuokralainen tällä omaleimaisella ja arvostetulla alueella. Nautitaan tästä ja hoidetaan istutuksiamme alueen ilmettä ja historiaa kunnioittaen.
Alueelle sopivat hyvin perinteiset monivuotiset kasvit eli perennat, puiset rakenteet ja kalusteet sekä sora- ja nurmikkoalustat.
Muutoksia suunnitellessasi ota selvää alueen luonteesta ja tee myös tiedustelua naapureilta. Rakennelmiin tarvitaan naapurikuuleminen ja asunto-osuuskunnan kunnossapito- tai muutostyölupa, katso lisätietoa Remontointi-sivulta.
Kaikki eivät innostu hoitamaan piha-aluettaan pieteetillä. Tässä tekstissä kerrotaan yksinkertaisista toimenpiteistä, jotka hoitamalla pääsee helpommalla. Jonkin verran työtä oma piha-alue vaatii.
Asuminen-sivun alaosassa, Asukkaan vuosikello -ohjeessa on joitain yleisiä ohjeita myös puutarhanhoitoon vuodenkierron mukaan. Erityisesti omenapuiden haltijoiden kannattaa se lukea. Omppupuiden hoitamisessa on monta vaihetta.
Tule mukaan talkoisiin! Sielläkin voit oppia jotain, ja ainakin saat hyvää soppaa askareiden jälkeen. Talkoissa tutustut myös puutarhatiimin jäseniin: voimme yhdessä pohtia luonnon ihmeitä ja niiden kanssa toimimista.
Vinkkejä yleisesti
Jos haluat loikoilla heinäkuussa ihanan kukkapenkin vieressä, käytä toukokuussa jonkin verran aikaa kaivamalla rikkaruohojen juuret pois penkistä. Jos pihallasi on täysin villiintynyt alue, ota yksi kohta kerrallaan työn alle ja tee se huolella. Alueen voi kitkeä ja varsinkin seuloa rikkaruohojen juuret kerralla kunnolla tai vähitellen ajamalla ruohonleikkurilla matalaksi mahdollisimman usein. Edellinen keino sopii kukkapenkkiin ja jälkimmäinen alueelle, jolla ei kasva säilytettäviä kasveja.
Rikkaruohojen ei kannata antaa kypsentää siemeniään ja levitä holtittomasti. Ajoittamalla oikein tekemisiäsi helpotat pihahommien onnistumista.
Istuta syksyllä kukkivat perennat keväällä, jolloin niillä on aikaa juurtua ennen kukoistustaan. Alkukesästä kukkivat kasvit kannattaa istuttaa syksyllä. Olosuhteiden huomioiminen helpottaa elämää ja puutarhanhoitoa. Varjoisaan paikkaan kannattaa istuttaa varjossa viihtyviä kasveja. Aurinkoiseen paikkaan istutetaan kasveja, jotka innostuvat kasvamaan paahteessa. Talon seinustalle ei saa laittaa kastelua tarvitsevia istutuksia eikä puupintaa peittäviä pensaita, varsinkaan pohjoispuolelle.
Vanhoissa puutarhoissa on yleensä hyvä, paksu multakerros. Kasvualustaa ei siis kannata vaihtaa ostomultaan, mutta rikkaruohojen juuret kannattaa kitkeä pois. Kompostoimalla saat jatkuvasti elinvoimaa kasvualustaan. Voit myös pintakompostoida eli pilkkoa kasvijätettä katteeksi.
Kannattaa muistaa, että kasvit haluavat kasvaa eikä niiden kanssa tarvitse hirveän tarkka olla, mutta poikkeuksiakin on.
Kevät
Keväällä maa on kosteaa eikä kasvillisuus ole vielä vallannut kaikkea tilaa. Silloin kannattaa kitkeä pitkät rikkaruohojen juuret pois. Suurimmat työllistäjät kuten vuohenputki putkahtavat aikaisin maan pinnalle ja ne erottaa hyvin maasta, josta ”varsinaiset” kasvit eivät vielä ole nousseet. Talikko on hyvä työkalu, lainaa naapurilta niin huomaat. Vahvat rikkaruohojen juuret kannattaa viedä korttelin puutarhajätekehikkoon, ei omaan kompostiin, mistä ne saattavat levitä.
Katujen varsilla olevien pensasaitojen alasleikkaukset ja siistimiset ovat osuuskunnan vastuulla, mutta asukas voi mielellään auttaa karsimalla aidoissa kasvavia vaahteroiden tai muiden puiden alkuja. Pieninä puunalut voivat lähteä käsin kiskomalla. Täällä on myös ohje isompien puuntaimien selättämiseksi, katso Vaahteran suolaaminen. Pahimpia paikkoja voi ehdottaa kevättalkoisiin yhdessä tehtäväksi.
Jos maltat, odota ensimmäinen kevät – ja koko kasvukausi, niin näet, mitä pihallasi jo kasvaa. Puutarhainnostustasi voit toteuttaa myös ruukuissa ja kasvilavoilla – sekä kitkemällä vuohenputkea.
Usein neuvotaan kalkitsemaan keväällä. Saman voit tehdä talven aikana kertyneellä tuhkalla, siinä on lisäksi hivenaineita.
Kasvukauden alussa kaikki kasvit tykkäävät typpipitoisesta lisäravinteesta. Se voi olla ruohosilppua, nokkoskäytettä tai omavaraista ureaa (kultaveden sekoitussuhde 1:10).
Kosteassa tai kylmässä paikassa on hyvä istuttaa kasvit kohopenkkiin, ohjeita löytyy netistä. Myös rikkaruohojen valtaamalla alueella kohopenkki voi olla hyvä ratkaisu: laita pohjalle parin sentin kerros märkiä sanomalehtiä, jotka hidastavat ja estävät rikkaruohojen leviämistä istutusmultaan. Näin haluamasi kasvit ehtivät vallata mullan ennen rikkaruohoja.
Kesä
Perennoja kannattaa kastella heti istuttamisen jälkeen kunnolla niin, että maa kastuu syvältä ja juuret asettuvat mukavasti. Jatkuvasti niitä ei tarvitse kastella eikä myöskään nurmikkoa. Aamu on paras aika kastella. Päivällä vesi haihtuu nopeasti, ja illalla lehtokotilot tykkäävät kosteudesta.
Jos haluat vähentää lehtokotiloiden määrää, laita maalaamaton laudanpätkä niiden suosikkipaikan lähelle yöksi. Aamulla voit kerätä kotilot laudan alapinnalta ja upottaa etikkaveteen.
Rusakoita voi karkottaa omista istutuksista tuoksuilla, esimerkiksi kahvinporoilla, (se on myös hyvä typpipitoinen lannoite). Ihmisiin liitettävät hajut, esimerkiksi hiukset ja parfyymit, karkottavat myös rusakoita. Varmin, vaikka ei ehkä kaunein, häätäjä on tarpeeksi korkea verkko.
Vaikka haluammekin joidenkin eläinten läsnäoloa rajoittaa, haluamme edistää monimuotoisuutta. Siilit viihtyvät lehti- ja risukasoissa. Pölyttäjät hyötyvät mahdollisimman varhain sekä mahdollisimman myöhään kukkivista kasveista. Jotkut paljon jalostetut kukat eivät hyödytä ötököitä, koska niissä on lisätty terälehtiä heteiden/emien kustannuksella.
Siemenistä leviävien rikkaruohojen sekä liian voimakkaasti leviävien perennojen kukinnot tulee leikata ennen kuin siemenet lentävät ympäriinsä sekä kasvattajan että naapureiden maille. Näitä ovat esim. vuohenputki, vuohenkello ja isoukonkello. Ole tarkka myös sellaisten kasvien kanssa jotka leviävät voimakkaasti juurivesojen kautta kuten jotkut perennat (esimerkiksi tarha-alpi), päärynä-, luumu- ja kirsikkapuu, vadelma sekä valamon- ja juhannusruusu.
Kannattaa perustaa komposti. Yksinkertaisimmillaan se on metalliverkosta kiepaistu sylinteri, johon voi viskata sekä pehmeät kasvinosat että pienemmiksi pilkotut oksat (antavat ilmavuutta). Jos laitat sinne leikattua ruohoa, sekoita se muuhun ainekseen, jotta se ei muodosta huonosti maatuvaa paksua mattoa.
Ruohosilppu on hyvä kate varsinkin hyötykasveille. Kuihtuneet kasvinosat voi myös silputa suoraan kukkapenkkiin tai kasvimaahan, jonne madot ym. öttiäiset kerääntyvät muokkaamaan maatasi herkutellessaan antimillasi. Maan hyvinvoinnin merkki on matojen määrä ja lihavuus!
Syksy
Jos sinulla on omena- ja luumupuita, niitä tarvitsee hoitaa jonkin verran. Kaupunkialueella täytyy pitää huolta siitä, että omenat eivät jää maahan rottien ruoaksi. Tämä on todellinen ongelma: alueella on vahva rottakanta. Älykkäinä eläiminä rotat löytävät ruokansa esimerkiksi lumen alle jääneistä omenoista.
Kellareiden ikkuna-aukoissa täytyy olla vahvat verkot eläinten vierailujen estämiseksi, koska luukut pidetään auki kellarin ja rossipohjan tuulettamiseksi. Talveksi luukut suljetaan.
Jos et pysty hyödyntämään omenasatoasi, katso Asuminen-sivulta, Asukkaan vuosikello -ohjeesta vinkkejä siitä, mitä voit tehdä. Rotat ovat tyytyväisiä, jos omenoita jää yöksi maahan.
Monivuotiset kasvit eivät tarvitse enää typpilannoitetta ja voit antaa erityiskasveille syyslannoitetta elokuussa.
Puiden lehdillä voi talvisuojata arkoja kasveja ja loput kannattaa kompostoida. Paksu lumikerros suojaa myös istutuksia.
Talven aikana ulkokomposti kutistuu sopivasti, ja ainesta voi seuraavalla kasvukaudella käyttää kohopenkin rakentamiseen pihalta kerättyjen risujen kanssa.
Lahon pihakoivun tarina
Puuntaimien poistaminen näivettämällä
Pensasaidan joukkoon alkaa helposti kasvaa vaahteran ja muiden puiden taimia, mikä haittaa pensasaidan kasvamista. Aikaisin keväällä tai myöhään syksyllä on helpointa poistaa vaahteran- ym. puuntaimet. Jos puunalku on ehtinyt kasvaa paksurunkoiseksi, se tekee mielellään juurivesoja, jonka vuoksi runko ja juuri pitää näivettää. Voit merkitä puiden rungot kesällä, mikä helpottaa työtä syksyllä.
Sahaa oksasahalla runko alhaalta, mutta jätä tilaa teipille. Leveällä teipillä voit tehdä rungon päälle kauluksen, johon suola kaadetaan. Sulje teippi. Kuvassa suola on kaadettu leikkuupinnalle ja sidottu pala muovipussista sen suojaksi. Tässä menetelmässä karkea suola toimii parhaiten. Muovit ja teipit kerätään myöhemmin pois. Joskus toimenpide pitää uusia. Oksasaksia voi käyttää ohuiden runkojen katkomiseen, mutta paras suolauspinta saadaan sahaamalla.