Jos omenasatosi on liian iso sinulle ja läheisillesi, kokeile seuraavia keinoja. Laita portillesi valmiiksi pussitettuja omenoita ohikulkijoiden poimittavaksi tai kutsu esim. omenasiepparit tyhjentämään pihasi (tämän voi tehdä myös yhdessä naapureiden kanssa). 

Omenoita ei jätetä maahan, koska ne päätyvät rottien ruoaksi. 

Monia osuuskuntamme omenapuita vaivaa muumiotauti. Taudin iskiessä on tärkeää hävittää muumioituneet omenat ja luumut mahdollisimman pian. YTV:n mukaan muumiotautisia omenoita voi laittaa jätekatoksen biojäteastiaan pieniä määriä kerrallaan pakattuna. 

Muumiotaudin itiöiden tuhoutumiseen riittää 45 asteen lämpötila, jos sitä kestää yhtäjaksoisesti vähintään 5 vrk. Kompostointilaitoksen prosessissa lämpötila kohoaa niin korkeaksi, että biojäte hygienisoituu ja patogeenit tuhoutuvat. Omassa puutarhajätekompostissa ja osuuskunnan viherjätekompostissa näin ei tapahdu, mutta talousjätekompostorissa se voi onnistua. 

Melkein jokaisen Asunto-osuuskunta Käpylän asunnon käyttöön on osoitettu oma piha-alue. Kaupunki omistaa maan ja osuuskunta on vuokralainen tällä omaleimaisella ja arvostetulla alueella. Nautitaan tästä ja hoidetaan istutuksiamme alueen ilmettä ja historiaa kunnioittaen.

Alueelle sopivat hyvin perinteiset monivuotiset kasvit eli perennat, puiset rakenteet ja kalusteet sekä sora- ja nurmikkoalustat. 

Muutoksia suunnitellessasi ota selvää alueen luonteesta ja tee myös tiedustelua naapureilta. Rakennelmiin tarvitaan naapurikuuleminen ja asunto-osuuskunnan kunnossapito- tai muutostyölupa, katso lisätietoa Remontointi-sivulta.

Kaikki eivät innostu hoitamaan piha-aluettaan pieteetillä. Tässä tekstissä kerrotaan yksinkertaisista toimenpiteistä, jotka hoitamalla pääsee helpommalla. Jonkin verran työtä oma piha-alue vaatii.

Asuminen-sivun alaosassa, Asukkaan vuosikello -ohjeessa on joitain yleisiä ohjeita myös puutarhanhoitoon vuodenkierron mukaan. Erityisesti omenapuiden haltijoiden kannattaa se lukea. Omppupuiden hoitamisessa on monta vaihetta.

Tule mukaan talkoisiin! Sielläkin voit oppia jotain, ja ainakin saat hyvää soppaa askareiden jälkeen. Talkoissa tutustut myös puutarhatiimin jäseniin: voimme yhdessä pohtia luonnon ihmeitä ja niiden kanssa toimimista.

Vinkkejä yleisesti

Jos haluat loikoilla heinäkuussa ihanan kukkapenkin vieressä, käytä toukokuussa jonkin verran aikaa kaivamalla rikkaruohojen juuret pois penkistä. Jos pihallasi on täysin villiintynyt alue, ota yksi kohta kerrallaan työn alle ja tee se huolella. Alueen voi kitkeä ja varsinkin seuloa rikkaruohojen juuret kerralla kunnolla tai vähitellen ajamalla ruohonleikkurilla matalaksi mahdollisimman usein. Edellinen keino sopii kukkapenkkiin ja jälkimmäinen alueelle, jolla ei kasva säilytettäviä kasveja. 

Rikkaruohojen ei kannata antaa kypsentää siemeniään ja levitä holtittomasti. Ajoittamalla oikein tekemisiäsi helpotat pihahommien onnistumista. 

Istuta syksyllä kukkivat perennat keväällä, jolloin niillä on aikaa juurtua ennen kukoistustaan. Alkukesästä kukkivat kasvit kannattaa istuttaa syksyllä. Olosuhteiden huomioiminen helpottaa elämää ja puutarhanhoitoa. Varjoisaan paikkaan kannattaa istuttaa varjossa viihtyviä kasveja. Aurinkoiseen paikkaan istutetaan kasveja, jotka innostuvat kasvamaan paahteessa. Talon seinustalle ei saa laittaa kastelua tarvitsevia istutuksia eikä puupintaa peittäviä pensaita, varsinkaan pohjoispuolelle. 

Vanhoissa puutarhoissa on yleensä hyvä, paksu multakerros. Kasvualustaa ei siis kannata vaihtaa ostomultaan, mutta rikkaruohojen juuret kannattaa kitkeä pois. Kompostoimalla saat jatkuvasti elinvoimaa kasvualustaan. Voit myös pintakompostoida eli pilkkoa kasvijätettä katteeksi.

Kannattaa muistaa, että kasvit haluavat kasvaa eikä niiden kanssa tarvitse hirveän tarkka olla, mutta poikkeuksiakin on. 

Kevät 

Keväällä maa on kosteaa eikä kasvillisuus ole vielä vallannut kaikkea tilaa. Silloin kannattaa kitkeä pitkät rikkaruohojen juuret pois. Suurimmat työllistäjät kuten vuohenputki putkahtavat aikaisin maan pinnalle ja ne erottaa hyvin maasta, josta ”varsinaiset” kasvit eivät vielä ole nousseet. Talikko on hyvä työkalu, lainaa naapurilta niin huomaat. Vahvat rikkaruohojen juuret kannattaa viedä korttelin puutarhajätekehikkoon, ei omaan kompostiin, mistä ne saattavat levitä.

Katujen varsilla olevien pensasaitojen alasleikkaukset ja siistimiset ovat osuuskunnan vastuulla, mutta asukas voi mielellään auttaa karsimalla aidoissa kasvavia vaahteroiden tai muiden puiden alkuja. Pieninä puunalut voivat lähteä käsin kiskomalla. Täällä on myös ohje isompien puuntaimien selättämiseksi, katso Vaahteran suolaaminen. Pahimpia paikkoja voi ehdottaa kevättalkoisiin yhdessä tehtäväksi.

Jos maltat, odota ensimmäinen kevät – ja koko kasvukausi, niin näet, mitä pihallasi jo kasvaa. Puutarhainnostustasi voit toteuttaa myös ruukuissa ja kasvilavoilla – sekä kitkemällä vuohenputkea.

Usein neuvotaan kalkitsemaan keväällä. Saman voit tehdä talven aikana kertyneellä tuhkalla, siinä on lisäksi hivenaineita. 

Kasvukauden alussa kaikki kasvit tykkäävät typpipitoisesta lisäravinteesta. Se voi olla ruohosilppua, nokkoskäytettä tai omavaraista ureaa (kultaveden sekoitussuhde 1:10).

Kosteassa tai kylmässä paikassa on hyvä istuttaa kasvit kohopenkkiin, ohjeita löytyy netistä. Myös rikkaruohojen valtaamalla alueella kohopenkki voi olla hyvä ratkaisu: laita pohjalle parin sentin kerros märkiä sanomalehtiä, jotka hidastavat ja estävät rikkaruohojen leviämistä istutusmultaan. Näin haluamasi kasvit ehtivät vallata mullan ennen rikkaruohoja.

Kesä 

Perennoja kannattaa kastella heti istuttamisen jälkeen kunnolla niin, että maa kastuu syvältä ja juuret asettuvat mukavasti. Jatkuvasti niitä ei tarvitse kastella eikä myöskään nurmikkoa. Aamu on paras aika kastella. Päivällä vesi haihtuu nopeasti, ja illalla lehtokotilot tykkäävät kosteudesta.

Jos haluat vähentää lehtokotiloiden määrää, laita maalaamaton laudanpätkä niiden suosikkipaikan lähelle yöksi. Aamulla voit kerätä kotilot laudan alapinnalta ja upottaa etikkaveteen.

Rusakoita voi karkottaa omista istutuksista tuoksuilla, esimerkiksi kahvinporoilla, (se on myös hyvä typpipitoinen lannoite). Ihmisiin liitettävät hajut, esimerkiksi hiukset ja parfyymit, karkottavat myös rusakoita. Varmin, vaikka ei ehkä kaunein, häätäjä on tarpeeksi korkea verkko.

Vaikka haluammekin joidenkin eläinten läsnäoloa rajoittaa, haluamme edistää monimuotoisuutta. Siilit viihtyvät lehti- ja risukasoissa. Pölyttäjät hyötyvät mahdollisimman varhain sekä mahdollisimman myöhään kukkivista kasveista. Jotkut paljon jalostetut kukat eivät hyödytä ötököitä, koska niissä on lisätty terälehtiä heteiden/emien kustannuksella.

Siemenistä leviävien rikkaruohojen sekä liian voimakkaasti leviävien perennojen kukinnot tulee leikata ennen kuin siemenet lentävät ympäriinsä sekä kasvattajan että naapureiden maille. Näitä ovat esim. vuohenputki, vuohenkello ja isoukonkello. Ole tarkka myös sellaisten kasvien kanssa jotka leviävät voimakkaasti juurivesojen kautta kuten jotkut perennat (esimerkiksi tarha-alpi), päärynä-, luumu- ja kirsikkapuu, vadelma sekä valamon- ja juhannusruusu.

Kannattaa perustaa komposti. Yksinkertaisimmillaan se on metalliverkosta kiepaistu sylinteri, johon voi viskata sekä pehmeät kasvinosat että pienemmiksi pilkotut oksat (antavat ilmavuutta). Jos laitat sinne leikattua ruohoa, sekoita se muuhun ainekseen, jotta se ei muodosta huonosti maatuvaa paksua mattoa. 

Ruohosilppu on hyvä kate varsinkin hyötykasveille. Kuihtuneet kasvinosat voi myös silputa suoraan kukkapenkkiin tai kasvimaahan, jonne madot ym. öttiäiset kerääntyvät muokkaamaan maatasi herkutellessaan antimillasi. Maan hyvinvoinnin merkki on matojen määrä ja lihavuus!

Syksy

Jos sinulla on omena- ja luumupuita, niitä tarvitsee hoitaa jonkin verran. Kaupunkialueella täytyy pitää huolta siitä, että omenat eivät jää maahan rottien ruoaksi. Tämä on todellinen ongelma: alueella on vahva rottakanta. Älykkäinä eläiminä rotat löytävät ruokansa esimerkiksi lumen alle jääneistä omenoista. 

Kellareiden ikkuna-aukoissa täytyy olla vahvat verkot eläinten vierailujen estämiseksi, koska luukut pidetään auki kellarin ja rossipohjan tuulettamiseksi. Talveksi luukut suljetaan.

Jos et pysty hyödyntämään omenasatoasi, katso Asuminen-sivulta, Asukkaan vuosikello -ohjeesta vinkkejä siitä, mitä voit tehdä. Rotat ovat tyytyväisiä, jos omenoita jää yöksi maahan.

Monivuotiset kasvit eivät tarvitse enää typpilannoitetta ja voit antaa erityiskasveille syyslannoitetta elokuussa. 

Puiden lehdillä voi talvisuojata arkoja kasveja ja loput kannattaa kompostoida. Paksu lumikerros suojaa myös istutuksia. 

Talven aikana ulkokomposti kutistuu sopivasti, ja ainesta voi seuraavalla kasvukaudella käyttää kohopenkin rakentamiseen pihalta kerättyjen risujen kanssa.

Tulosta

Yleisiä vinkkejä

• Seuraa asunto-osuuskunnan tiedotusta saunarakennusten ilmoitustaululla (magneettikiinnitys), Käpylintu-sivuston Ajankohtaista-sivulla sekä lisäksi asukkaiden keskusteluja Facebook-ryhmässä. Naapureidenkin kanssa kannattaa jutella :-)

• Hallitus julkaisee kokousmuistiot ilmoitustauluilla sekä asukkaiden Facebook-ryhmässä. Isännöitsijä lähettää ne niihin sähköpostiosoitteisiin, jotka hänelle on ilmoitettu.

• Jos itse laitat ilmoituksen esimerkiksi roskakatoksen oveen, huolehdi myös sen poistaminen viimeistään kahden viikon päästä.

• Joka korttelissa on roskapihdit ja niitä saa mielellään käyttää ympäri vuoden.

• Huolehdi omalta osaltasi jätekatosten siisteydestä ja jätä niihin vain asianmukaisesti lajiteltuja jätteitä. Näin toimien jäteyrityksiltä ei tule ylimääräisiä laskuja.

• Joskus joudutaan kaatamaan haitallinen puu osuuskunnan alueella. Talonmies pätkii rungon ja isot oksat, jotka asukkaat saavat hakea polttopuiksi.

Tammi–helmikuu

• Huolehdi kulkureittien hiekoittamisesta postilaatikollesi ja kotiovellesi. Joka korttelissa on sepeliä sitä varten.

• Tehdessäsi lumitöitä sijoita lumikinokset siten, että sulamisvedet valuvat poispäin talosta.

• Kovalla pakkasella ja pitkillä pakkasjaksoilla (yli -15°C) voi olla tarpeellista jättää kodin vesihanat tippumaan.

• Joulukuusen rungoista saa hyvää polttopuuta. Voit jättää ne myös huoltorakennusten viereen. 

Maaliskuu

• Omenapuiden leikkaus suositellaan tehtäväksi maaliskuun puolivälistä huhtikuun loppuun mennessä, ennen silmujen puhkeamista. Leikkaus on paras tehdä leudolla säällä silloin, kun oksilla ei enää ole lunta.

• Levitä tuhkaa viimeisten lumien päälle esimerkiksi nurmialueella. Lumi sulaa nopeammin ja tuhka ravitsee maaperää.

Huhtikuu

• Kellareiden tuuletusluukut avataan koko kesäksi pakkaskauteen asti. Tarkasta, että aukossa on vahva ja tiivis verkko estämässä eläinten vierailut sekä että luukussa on haka pitämässä se auki. Luukun aukipitäminen on tarpeen rakennuksen hengittämisen ja kellarin tuuletuksen vuoksi.

• Marjapensaiden leikkaus tehdään keväällä ennen silmujen puhkeamista.

• Kun siivoat kukka- ym. penkkejä ja leikkaat kuivat varret, pilko ne samantien maanpeitteeksi. Maa ja ötökät (ne hyvät) kiittävät, myös kastelun tarve vähenee. 

• Asunto-osuuskunnan puutarhatiimi järjestää yhteiset talkoot huhti–toukokuussa. Voit ehdottaa kunnostusta tarvitsevia paikkoja.

• Viherjätelava saapuu joka kortteliin. Jätä puunrungot ja paksummat oksat lavan viereen. Aikataulusta ilmoitetaan ilmoitustaululla sekä Ajankohtaista-sivulla.

• Talonmies puhdistaa tarvittaessa rakennusten sadevesikourut. Puhdistusta kaipaavat useimmiten Pohjolankadun varrella olevien rakennusten kourut.

• HSY:n Sortti-keräysautot saapuvat noutamaan kodin vaaralliset jätteet, metalliromun ja sähkölaitteet Akseli Toivosen kentältä. Tarkista aikataulut Ajankohtaista-sivulta tai netistä.

Toukokuu

• Pihojen vesihanat voi avata yöpakkasten loputtua.

• Touko–kesäkuussa hallitus tekee korttelikierroksen ja tutkii esimerkiksi rakennusten julkisivujen korjaustarpeita.

• Osuuskunnan kevätkokous. Ilmoitus kokouksesta tulee sähköpostilla tai postilaatikkoon sekä ilmoitustaululle.

• Rikkaruohot, esimerkiksi vuohenputket, lähtevät juurineen helpoimmin kun maa on kosteaa eikä muuta kasvillisuutta vielä ole paljon. (Talikko on paras työväline tähän, koska juuret ovat pitkiä.)

• Ennen kun pensasaitaan tulee lehdet, on helpompi huomata sinne kuulumattomat vaahteran- ym. puiden taimet, jotka saa pieninä helpommin irti juurineen. Isommat sahataan ja suolataan sahauspinta. Katso Puuntaimien poistaminen näivettämällä -ohje Pihat- ja puutarhat -sivulta.

• Kysele perennojen taimia naapureilta. Myös taimenvaihtotapahtumia järjestetään. Valitse paikan olosuhteisiin sopivat kasvit. 

• Keväisin ja syksyisin korttelipihoilla järjestetään pihakirppareita. Löytöjen lomassa voi tavata tuttuja ja nauttia herkkuja puutarhakahvilassa.

• Älä jätä ulos mitään syötävää, se lisää rottien määrää alueella.

Kesän puutarhavinkit

• Hyöty- ja ruukkukasveja tarvitsee kastella: tee se aamuisin ja kerralla kunnolla, jotta juuret kasvavat alaspäin. Päivällä kasteleminen haihduttaa vettä. Illalla kastelemisesta tykkäävät erityisesti lehtokotilot.

• Juuri istutettuja, monivuotisia kasveja eli perennoja sekä nurmikkoa kylvämisen jälkeen, kastellaan parin viikon ajan – ja kerralla kunnolla. Aiemmat istutukset pärjäävät kastelematta.

• Karsi omenoiden liiat raakileet puista kukinnan jälkeen, jotta jäljelle jäävät omenat kasvavat suuremmiksi.

• Nautitaan omenoista ja silloin, kun niitä on paljon.

  • • Kutsu yhdessä naapureiden kanssa omenasiepparit hakemaan omenat.

    • Laita lahjoituslaatikko portin pieleen. Jos pussitat omenat, ne on helpompi ottaa mukaan, ja menevät kuin kuumille kiville.

    • Kutsu tutut hakemaan omenoita.

• Kerää omenat maasta joka päivä ennen yötä, jolloin rotat tulevat herkuttelemaan. Ravista puuta ennen kuin keräät.

• Huonot omenat ja muumiotautiset luumut hävitetään seuraavilla tavoilla.

  • • Voit laittaa ne omaan lämpökompostoriin tai varsinaiseen omenakompostoriin, johon haittaeläimet eivät pääse.

    • Osuuskunnan biojätteeseen voi laittaa vain pieniä määriä kerrallaan ja hyvin paketoituina.

    • Näin myös hidastetaan muumiotaudin leviämistä. Taudin aiheuttaa sieni, joka leviää itiöillä. Itiöt säilyvät talven yli maahan pudonneissa tai puuhun jääneissä hedelmissä, joten sairaat hedelmät pitää poimia pois puustakin. Muumiotauti viihtyy kosteassa ja tuuheassa omenapuussa.

Kesäkuu

• Puutarhatiimi tekee korttelikierroksen ja tutkii esimerkiksi hävitettävät vieraslajit sekä yhteisalueilla että asukkaiden pihoilla.

  • • Kurtturuusu on haitallinen vieraslaji, jonka kasvusto pitää leikata alas niin kauan kun se yrittää kasvaa. Tutki ja poista myös muiden haitallisten vieraslajien esiintymät, esimerkiksi viitapihlaja-angervo ja kanadanpiisku.

• Karsi omenoiden liiat raakileet puista kukinnan jälkeen, jotta jäljelle jäävät omenat kasvavat suuremmiksi.

• Oma komposti on hyvä maa-aineksen tuottaja.

• Asunto-osuuskunnan kortteleissa sijaitsevat viherjätekehikot on tarkoitettu pehmeälle kasvijätteelle, ei oksille ja mullalle. 

• Oksat kannattaa hakettaa ja käyttää vaikkapa pensaiden alla, multa kannattaa kierrättää omassa pihassa.

• Sorita kellarisi viimeistään nyt, jos se on vielä tekemättä. Tämä on asukkaalle yleensä kertaluonteinen toimenpide.

• Älä jätä ulos mitään syötävää, se lisää rottien määrää alueella.

Heinäkuu

• Omat saunavuorot eivät ole käytössä talonmiehen kesäloman aikana, mutta keskikorttelin saunalla on lauantaisin lenkkisauna. Parillisina vuosina saunovat naiset klo 18–20 ja miehet klo 20–22. Parittomina vuosina lenkkisaunavuorot ovat päinvastoin.

Elokuu

• Nautitaan omenoista ja silloin kun niitä on paljon.

• Osuuskunta tilaa romulavan vuorotellen eri kortteliin, jonne kaikki voivat viedä vanhaa myrkytöntä roinaa. Kesällä 2024 on vuorossa keskikortteli, 2025 alakortteli ja 2026 yläkortteli.
  Lavalle saa laittaa vain sellaista tavaraa mikä muutenkin menisi sekajätteeseen, ei siis maaleja ja muita Sortti-keräysautoon menevää, (huom. katso huhtikuu). Remontti- ja muuttojätteet tulee toimittaa remontin ja muuton yhteydessä pois, ei säilöä odottamaan romulavaa.

• Osuuskuntajuhlat järjestetään vuorovuosina eri kortteleissa elokuun loppupuolella. Ala- ja pikkukortteli järjestävät vuoden 2024 osuuskuntajuhlat, 2025 vuorossa on yläkortteli ja 2026 keskikortteli.

Syyskuu

• Osuuskunnan puutarhatiimi järjestää syys–lokakuussa talkoot. Talkoissa kunnostetaan mm. yhteisalueita ja haketetaan oksia, joista saa hyvää katetta esim. pensaiden juurille.

• Paksummat syreeninvarret kannattaa sahata polttopuuksi. Niiden kuivuttua yli vuoden ne ovat mahtava lämmön lähde talvella.

• Kesäkukkien mullan voi levittää pensaiden alle ja kukkapenkkiin.

• Suojaa hedelmäpuiden varret metalliverkolla myös korkeita kinoksia ajatellen.

• Älä jätä ulos mitään syötävää, se lisää rottien määrää alueella.

Lokakuu

• Nuohooja käy loka–marraskuussa nuohoamassa kaikki tulisijojen hormit ja tarkastaa niiden kunnon. Ilmoitus tulee postilaatikkoon.

• Polta uunissasi vain kuivaa puuta. Tuore puu kuivatetaan talven yli.

• Säästä tuhkat nurmikon tms. lannoitukseen tai hävitä ne tiiviiseen pussiin suljettuna sekajätteenä.

• Sulje pihan vesipiste, tyhjennä letku vedestä ja vie se kellariin.

• Viherjätelava saapuu joka kortteliin. Jätä puunrungot ja paksummat oksat lavan viereen. Aikataulusta ilmoitetaan ilmoitustaululla sekä Ajankohtaista-sivulla.

Marraskuu

• Talonmies puhdistaa rakennusten sadevesikourut.

• Osuuskunnan syyskokous. Ilmoitus tulee sähköpostilla tai postilaatikkoon sekä ilmoitustaululle. Kaikki mukaan vaikuttamaan!

• Kellareiden tuuletusluukut suljetaan kevääseen asti. Huolehdi, että siinä on hyvä haka.

• Käyttäessäsi alumiinisia pihasoihtuja huolehdi tarkkaan etäisyydet kaikesta muusta palavasta ja seuraa niiden palamista. Korjaa metallit ym. koristeet aina käytön jälkeen pois, jotta roskat eivät jää lumen alle.

• Vedestä jäädytetty soihtu on turvallinen ja kaunis.

Joulukuu

• Käpylän tiernapojat esiintyvät itsenäisyyspäivän jälkeisenä sunnuntaina.

• Joululauluja lauletaan lauantaina ennen joulua alakorttelin saunalla klo 17.

• Joulusaunat järjestetään jouluaattona.

Tulosta