Tietoa meistä 

VALTAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄ NÄHTÄVYYS

Turistibussit Pohjolankadulla ja vierailijat korttelipihoilla napsimassa kuvia ovat tuttu näky Asunto-osuuskunta Käpylän asukkaille etenkin kesäisin. Puu-Käpylän yhtenäinen, rakennustaiteellisesti sekä kulttuurihistoriallisesti arvokas alue houkuttelee kävelykierroksille myös arkkitehtuuriin opiskelijoita ja harrastajia ympäri maailman. 

Katso lisää: Museovirasto, Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, RKY.

Bulevardimainen Pohjolankatu komeine lehmuksineen sijoittui kärkikolmikkoon Helsingin Sanomien lukijoiden Helsingin kauneimmat kadut -äänestyksessä 09/2023.

PUUTARHAKAUPUNKI-IDEOLOGIA PUU-KÄPYLÄSSÄ

Asunto-osuuskunta Käpylän alueen ja muun Puu-Käpylän sekä Käpylän länsiosan puutaloalueiden rakentamisen taustalla vaikuttavat samat yhteiskunnalliset, arkkitehtoniset ja kaavoitukselliset pyrkimykset. Puu-Käpylän alueet ovat 1900-luvun alun teollistumisen myötä syntynyttä asuntopulaa ratkaisemaan perustettuja rakennustaiteellisesti ja sosiaalisesti ensiluokkaisia työväestön asuntoalueita, joissa yhdistyvät englantilainen puutarhakaupunki-ideologia ja suomalainen puukaupunkiperinne. Alueen yhtenäinen kaupunkikuva liittyy 1920-luvun suomalaisen kaupunkisuunnittelun ihanteisiin.

Arkkitehdit Birger Brunila ja Otto-Iivari Meurman vastasivat Puu-Käpylän puutarhakaupunginosan kaavasta, joka perustuu väljästi rakennettuihin yhteispihallisiin kortteleihin.

Nuoren arkkitehti Martti Välimäen suunnittelemat rakennukset edustavat 1920-luvun klassismia ja ovat saaneet vaikutteita klassismin lisäksi pohjalaisesta talonpoikaisrakentamisesta sekä empiren puukaupunkien rakennuksista. Välimäki matkusteli Italiassa ja ihastui klassiseen rakennusarkkitehtuuriin pylväineen ja koristeaiheineen. Näitä vaikutteita voi nähdä esimerkiksi rakennusten ikkunakoristeluissa ja kuistien pylväissä.

Arkkitehti Akseli Toivosen kehittämä standardoitu elementtihirsirakenne mahdollisti talojen nopean rakentamisen vähäisellä työvoimalla 1920-luvun alun asuntopulan aikaan. 

Puu-Käpylän alkuperäisistä istutussuunnitelmista vastasi Helsingin kaupungin puutarhaneuvoja Elisabeth Koch. Hän järjesti asukkaille neuvontatilaisuuksia, ja ensimmäiset asukkaat jopa tilasivat Kochilta puutarhasuunnitelmia. Siirtolapuutarhojen äidiksi nimetty Koch loi tyyliä tavallisille helsinkiläisille – Puu-Käpylän alueen lisäksi mm. siirtolapuutarhapalstoille. Hänen mottonsa oli, että puutarha tuottaa iloa kaikille.

Rakennusten maavärityksen suunnitteli alkujaan taiteilija Bruno Tuukkanen. Kaikki Asunto-osuuskunta Käpylän rakennukset ovat väreiltään joko keltaisia tai punaisia – vaihtelua on vahvasta keltamullanväristä heleään okraan sekä perinteisestä punamullasta murrettuun tiilenpunaiseen.

• Rakennukset kertovat, 4. luku, s. 20, 1920-luvun klassismi – paluu pelkistykseen ja symmetriaan, Helsingin Kaupunginosayhdistysten Liitto ry ja tekijät, 2007.
• Museovirasto, Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, RKY
• Helka, Kaupunginosayhdistykset Ry
• Wikipedia
• Elisabeth Koch: Oma puutarhani (WSOY 1953), Maria Karisto, Taina Koivunen ja Antti Karisto: Kysykää Essiltä! Elisabeth Kochin puutarhat (Maahenki 2015).

YHTEISÖSÄÄNNÖT>

Asunto-osuuskunnalla on osuuskuntalakiin perustuvat säännöt, joita jäsen sitoutuu kirjallisesti noudattamaan liittyessään osuuskuntaan. Sääntöjen muuttamisesta päättää osuuskuntakokous.

YHTEISET TILAT

Osuuskuntalaisten käytössä on yhteisiä tiloja, kuten kortteleiden saunat. Osuuskunnan kartasta löydät näiden sijainnin. Tiedustele vapaita saunavuoroja Asuma Palveluiden asiakaspalvelusta. Yhteystiedot-sivu.

VUOKRATILAT

Osuuskunnan omistuksessa on liike-, työ- ja varastotiloja, joita vuokrataan jäsenille, ja liiketiloja myös muille. Tiedustele vapaita tiloja isännöitsijältä.

• Autopaikat, 16 kpl, joista 6 kpl  on varusteltu 11 kW:n teholla toimivalla latauslaitteella.

• Varastokopit (isot), 7 kpl, n. 10-20 neliötä, osin matalaa.

• Varastokopit (pienet), 5 kpl, n. 2 neliötä.

• Entiset pesutupa- ja saunatilat, 4 kpl, n. 8-20 neliötä, lämpimiä/kylmiä.

• Tapiolantie 35, 2 liiketilaa, n. 20 + 30 neliötä.

• Pellervontie 35, liiketila, 54 neliötä.

VASTIKKEET

Yhtiövastikkeella katetaan osuuskunnan menot, jotka sisältävät mm. kaupungille maksettavan tonttivuokran. Osuuskunnan jäsen maksaa yhtiövastiketta osuuskuntakokouksessa päätetyn määrän mukaisesti.

Mahdollisista maksuvaikeuksista kannattaa ottaa yhteyttä isännöitsijään tai Asuma Palveluiden taloushallintoasioita hoitavaan Aallon Group Oyj:n  ja sopia maksuaikataulusta. Mikäli maksuaikataulusta on sovittu etukäteen, on mahdollista välttyä viivästyskorolta. Yhteytiedot-sivu.

Vesimaksut

Vastikkeen yhteydessä maksetaan myös jokaisesta asunnossa asuvasta henkilöstä vesimaksu. Ilmoitathan isännöitsijälle, kun asuntosi asukasmäärä muuttuu.

Saunamaksu

Jos varaat itsellesi oman saunavuoron, maksetaan saunavuoro vastikkeen yhteydessä 12 kertaa vuodessa. Omat saunavuorot ovat tauolla talonmiehen kesäloman aikana, pääsääntöisesti heinäkuussa: vuoromaksu maksetaan myös silloin. Lenkkisaunavuorot ovat käytössä myös lomakuukauden aikana.

ASUNTOJEN VUOKRAUS

Asunto-osuuskunnan sääntöjen mukaan omaa asuntoa voi vuokrata ulkopuolisille henkilöille vain tilapäisesti, ja siihen tarvitaan hallituksen lupa. 

SISÄISET KAUPAT

Asunto-osuuskunnan lunastuspykälä ei koske sisäisiä kauppoja, vaan jäsenten etuosto-oikeus koskee ainoastaan osuuskunnan ulkopuolisille myytäviä asuntoja.