Tietoa meistä 

Asunto-osuuskunta Käpylä on 1920 perustettu asunto-osuuskunta, johon kuuluu vuosien 1921–1924 välisenä aikana valmistuneet 33 rakennusta Helsingin ainutlaatuisessa Puu-Käpylässä. Asunto-osuuskunnassa on 99 asuntoa ja yhteensä 218 asukasta (03/2024).

Asunto-osuuskunta Käpylä hallitsee Helsingin kaupungin 25. kaupunginosan kortteleissa numerot 808, 813, 816 ja 825 Helsingin kaupungilta vuokrattua 35 652 neliömetrin suuruista määräalaa. Rakennusala on noin 6619 neliömetriä.

Otsikkokuva: Wikipedia.

VALTAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄ NÄHTÄVYYS

Turistibussit Pohjolankadulla ja vierailijat korttelipihoilla napsimassa kuvia ovat tuttu näky Asunto-osuuskunta Käpylän asukkaille etenkin kesäisin. Puu-Käpylän yhtenäinen, rakennustaiteellisesti sekä kulttuurihistoriallisesti arvokas alue houkuttelee kävelykierroksille myös arkkitehtuuriin opiskelijoita ja harrastajia ympäri maailman. 

Katso lisää: Museovirasto, Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, RKY.

Bulevardimainen Pohjolankatu komeine lehmuksineen sijoittui kärkikolmikkoon Helsingin Sanomien lukijoiden Helsingin kauneimmat kadut -äänestyksessä 09/2023.

Pohjolankatu 34. Kuva: Toivo Koivisto.
Talonrakennustöitä 1920 Pohjolankadun varrella Puu-Käpylässä. Helsingin kaupunginmuseon kuva-arkisto. Kuva: Otta Wuoria.
Puu-Käpylää, keskellä Pohjolankatu ja Pohjolanaukio 1926. Helsingin kaupunginmuseon kuva-arkisto. Kuva: Nisonen. 
Nyyrikintie 19 sekä Tapiolantie 24 Joukolantien puolelta 1950-luvulla. Liekö pensasaidan leikkuussa käytetty linjalankaa vai kokemuksella hankittua, harjaantunutta leikkuusilmää – virheetön se kuitenkin on. Helsingin kaupunginmuseon kuva-arkisto. Kuva: Eino Heinonen. 

PUUTARHAKAUPUNKI-IDEOLOGIA PUU-KÄPYLÄSSÄ

Asunto-osuuskunta Käpylän alueen ja muun Puu-Käpylän sekä Käpylän länsiosan puutaloalueiden rakentamisen taustalla vaikuttavat samat yhteiskunnalliset, arkkitehtoniset ja kaavoitukselliset pyrkimykset. Puu-Käpylän alueet ovat 1900-luvun alun teollistumisen myötä syntynyttä asuntopulaa ratkaisemaan perustettuja rakennustaiteellisesti ja sosiaalisesti ensiluokkaisia työväestön asuntoalueita, joissa yhdistyvät englantilainen puutarhakaupunki-ideologia ja suomalainen puukaupunkiperinne. Alueen yhtenäinen kaupunkikuva liittyy 1920-luvun suomalaisen kaupunkisuunnittelun ihanteisiin.

Arkkitehdit Birger Brunila ja Otto-Iivari Meurman vastasivat Puu-Käpylän puutarhakaupunginosan kaavasta, joka perustuu väljästi rakennettuihin yhteispihallisiin kortteleihin.

Nuoren arkkitehti Martti Välimäen suunnittelemat rakennukset edustavat 1920-luvun klassismia ja ovat saaneet vaikutteita klassismin lisäksi pohjalaisesta talonpoikaisrakentamisesta sekä empiren puukaupunkien rakennuksista. Välimäki matkusteli Italiassa ja ihastui klassiseen rakennusarkkitehtuuriin pylväineen ja koristeaiheineen. Näitä vaikutteita voi nähdä esimerkiksi rakennusten ikkunakoristeluissa ja kuistien pylväissä.

Arkkitehti Akseli Toivosen kehittämä standardoitu elementtihirsirakenne mahdollisti talojen nopean rakentamisen vähäisellä työvoimalla 1920-luvun alun asuntopulan aikaan. 

Puu-Käpylän alkuperäisistä istutussuunnitelmista vastasi Helsingin kaupungin puutarhaneuvoja Elisabeth Koch. Hän järjesti asukkaille neuvontatilaisuuksia, ja ensimmäiset asukkaat jopa tilasivat Kochilta puutarhasuunnitelmia. Siirtolapuutarhojen äidiksi nimetty Koch loi tyyliä tavallisille helsinkiläisille – Puu-Käpylän alueen lisäksi mm. siirtolapuutarhapalstoille. Hänen mottonsa oli, että puutarha tuottaa iloa kaikille.

Rakennusten maavärityksen suunnitteli alkujaan taiteilija Bruno Tuukkanen. Kaikki Asunto-osuuskunta Käpylän rakennukset ovat väreiltään joko keltaisia tai punaisia – vaihtelua on vahvasta keltamullanväristä heleään okraan sekä perinteisestä punamullasta murrettuun tiilenpunaiseen.

Lähteet:

SUOJELTUA KULTTUURI- JA SIVISTYSHISTORIAA SEKÄ RAKENNUSTAIDETTA

Asunto-osuuskuntamme sijaitsee rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaalla korttelialueella, jolla ei saa suorittaa kasvillisuutta tai piha-alueiden alkuperäistä luonnetta turmelevia toimenpiteitä.

Rakennukset on suojeltu ja määritelty sivistyshistoriallisesti ja kaupunkikuvan säilyttämisen kannalta rakennustaiteellisesti arvokkaiksi. Rakennuksissa ei saa suorittaa korjaus- ja muutostöitä, jotka turmelevat julkisivujen tai sisätilojen rakennustaiteellista arvoa.



Ikkunan puureliefikoriste, Tapiolantie 33. Kuva: Sinikka Vainio.Pilasterit eli  litteät pylväät sekä päädyn lunetti-ikkuna, jonka alla on tyylitelty köynnöskoriste, girlandi. Keltainen pienkerrostalo, jossa on kahdeksan asuntoa, Tapiolantie 35.Sisäänkäyntikuistien pylväitä on lähes yhtä monta erilaista kuin rakennuksiakin. Joukolantie 9 ja Tapiolantie 33.

”Osuuskunnan toimialana on omistaa ja hallita rakennuksia, joissa olevat huoneistot on pääosin tarkoitettu osuuskunnan jäsenille asuinhuoneistoiksi.”

Asunto-osuuskunta Käpylän säännöt §2

Asunto-osuuskunnalla on osuuskuntalakiin perustuvat säännöt, joita jäsen sitoutuu kirjallisesti noudattamaan liittyessään osuuskuntaan. Sääntöjen muuttamisesta päättää osuuskuntakokous.

YHTEISET TILAT

Osuuskuntalaisten käytössä on yhteisiä tiloja, kuten kortteleiden saunat. Osuuskunnan kartasta löydät näiden sijainnin. Tiedustele vapaita saunavuoroja Asuma Palveluiden asiakaspalvelusta. Yhteystiedot-sivu.

VUOKRATILAT

Osuuskunnan omistuksessa on liike-, työ- ja varastotiloja, joita vuokrataan jäsenille, ja liiketiloja myös muille. Tiedustele vapaita tiloja isännöitsijältä.

VASTIKKEET

Yhtiövastikkeella katetaan osuuskunnan menot, jotka sisältävät mm. kaupungille maksettavan tonttivuokran. Osuuskunnan jäsen maksaa yhtiövastiketta osuuskuntakokouksessa päätetyn määrän mukaisesti.

Mahdollisista maksuvaikeuksista kannattaa ottaa yhteyttä isännöitsijään tai Asuma Palveluiden taloushallintoasioita hoitavaan Aallon Group Oyj:n  ja sopia maksuaikataulusta. Mikäli maksuaikataulusta on sovittu etukäteen, on mahdollista välttyä viivästyskorolta. Yhteytiedot-sivu.

Vesimaksut

Vastikkeen yhteydessä maksetaan myös jokaisesta asunnossa asuvasta henkilöstä vesimaksu. Ilmoitathan isännöitsijälle, kun asuntosi asukasmäärä muuttuu.

Saunamaksu

Jos varaat itsellesi oman saunavuoron, maksetaan saunavuoro vastikkeen yhteydessä 12 kertaa vuodessa, vaikka omat saunavuorot ovat tauolla pääsääntöisesti heinäkuussa, talonmiehen kesäloman aikana.

ASUNTOJEN VUOKRAUS

Asunto-osuuskunnan sääntöjen mukaan omaa asuntoa voi vuokrata ulkopuolisille henkilöille vain tilapäisesti, ja siihen tarvitaan hallituksen lupa. 

SISÄISET KAUPAT

Asunto-osuuskunnan lunastuspykälä ei koske sisäisiä kauppoja, vaan jäsenten etuosto-oikeus koskee ainoastaan osuuskunnan ulkopuolisille myytäviä asuntoja.

L-mallinen rakennus Pellervontien ja Joukolantien kulmassa, Kalle Kanin -talo, on saanut lempinimensä lastentarvikeliikkeeltä, joka vuokrasi katutason liiketilaa 1990-luvulla. Pellervontie 35. 

TIEDONKULKU

Osuuskuntakokoukset keväällä ja syksyllä

Toukokuussa ja marraskuussa järjestetään osuuskuntakokoukset, joissa käsitellään niille kuuluvat sääntömääräiset asiat. Kokouksista lähetetään jäsenille kutsu ja niistä tiedotetaan myös kortteleiden ilmoitustauluilla. Kaikkien jäsenten osallistuminen osuuskuntakokouksiin on tärkeää, tervetuloa vaikuttamaan!

Viralliset asiakirjat

Esimerkiksi osuuskuntakokousten tiedotteet sekä pelastussuunnitelman löydät Asumasalkusta.

Saunojen ilmoitustaulut ja postilaatikot

Jokaisen korttelin huolto- ja saunarakennuksella on ilmoitustaulu, jossa näkyvät mm. osuuskuntakokouskutsut, asuntojen myynti-ilmoitukset sekä puutarha- ja sekajätelavojen ajankohdat. Ilmoitustaulujen vieressä on postilaatikko, johon voi jättää postia isännöitsijälle tai hallitukselle.

Asukkaiden Facebook-ryhmä

Liity asukkaiden omaan, Asunto-osuuskunta Käpylä -ryhmään Facebookissa ja tiedät mistä puhutaan.

Asunto-osuuskunta Käpylän yhteisösäännöt ja vastuunjako

Asunto-osuuskunta Käpylän korttelikarttapiirros ja Helsingin karttapalvelu

Asunto-osuuskunta Käpylän korttelikartta
Muokattu 2024. Alkuperäinen piirros: Satu Turtiainen, 2018.
Helsingin karttapalvelu
Helsingin karttapalveluun on tallennettu palveluinfon lisäksi paljon erilaisia kartta-aineistoja mm. kiinteistökartta, josta löytyy esimerkisi rakennustunnukset, toimenpide- ja rakennusluvat sekä maastopohjakuvaa. Ortokuvista voi katsella alueen kehittymistä vuodesta 1938 alkaen. 

Vanhoja aarteita

Asunto-osuuskunta Käpylän merkki vuodelta 1918. Antiikin Kreikan ja Rooman rakennustaiteen vaikutteet näkyvät merkkiä kehystävänä köynnösseppeleenä. Aiheena on rakennuksen tyylitelty avokuisti ristikkokaiteineen ja portaineen.
Tapettikerroksia keittiön seinästä ja rottamyrkkyvaroitus maapohjakellarista. Pohjolankatu 39.
Pelastetut kirja-aarteet keskikorttelin jätekatoksen kierrätyspisteeltä. Dekkaripokkarit vuosilta 1926-27.  Rauta-alunen, jolle nostettiin puuhellan liesilevyllä lämmitetty silitysrauta.
Tikkuaskilöytö välieteisen kylmävarastosta, yläkerran portaikon alta. Pohjolankatu 39.

"Käpylä – Hymykuoppa Helsingin poskessa" – Puu-Käpylä oli purku-uhan alla 1960-luvulla

Puu-Käpylä oli purku-uhan alla 1960-luvulla. Helsingin kaupunki järjesti arkkitehtuurikilpailun – sinänsä oivallisia, ehdotuksia saatiin useita. Asukkaiden ja kaupunkilaisten tiukka vastustus sai kuitenkin kaupunginviskaalien mielet muuttumaan.

Lähde: Yle Areena.

Katso Yle Areenan Elävästä arkistostosta artikkeli sekä kaksi videota:
Puu-Käpylää uhkasi purkutuomio